Itämeren alueen meritalous on keskeinen aihe, mutta se ei tule ilman osuuttaan ympäristöhaasteista. Tämä Pohjois-Euroopan sydämessä sijaitseva laaja vesistö on pitkään ollut kansainvälisen kaupan, kalastuksen, teollisuuden ja liikenteen strateginen risteyspaikka. Tämä intensiivinen taloudellinen toiminta aiheuttaa kuitenkin kasvavaa huolta ympäristön pilaantumisesta.

Tässä on pieni, ei-tyhjentävä katsaus kunkin Itämeren rantavaltion merenkulkuun.

Saksa hyödyntää Itämeren rantaviivaansa kukoistavan merenkulun kehittämiseksi. Rantamatkailulla on keskeinen rooli, sillä suositut rannat ja lomakeskukset houkuttelevat meren rannalla rentoutumista etsiviä lomailijoita. Lisäksi Saksassa on kukoistava rannikkokemianteollisuus, joka edistää taloutta teollisuuskemikaalien tuotannon ja viennin kautta.
Saksa erottuu myös panostuksistaan ​​merentutkimukseen ja ympäristön seurantaan, Itämeren meriekosysteemin tutkimiseen ja seurantajärjestelmien perustamiseen veden laadun ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
Mitä tulee luonnonsuojelutoimiin, Saksa on sitoutunut suojelemaan meren suojelualueita ja rannikkoekosysteemejä perustamalla suojelualueita ja kansallispuistoja, mikä myötävaikuttaa Itämeren ainutlaatuisen kasviston ja eläimistön suojeluun.

Tanska asettuu maailman johtavaksi merenkulkuteknologioiksi, erityisesti laivanrakennuksessa ja satamaautomaatiossa. Maa loistaa myös offshore-tuulienergiassa, sillä Itämeren tuulipuistot tuottavat puhdasta sähköä Tanskan lisäksi myös sen naapureille.
Tanska on myös mukana offshore-suunnittelussa ja osallistuu aktiivisesti offshore-tuulipuistojen rakentamiseen ja asentamiseen. Maalla on johtava rooli uusiutuvan meren energian kehittämisessä ja innovaatiossa.
Rannikkomaana Tanska järjestää säännöllisesti purjehduskilpailuja ja muita vesiurheilulajeja vesillään, ja se houkuttelee osallistujia ja katsojia kaikkialta maailmasta.

Ruotsi, jolla on rikas merenkulkuperinne, erottuu useista tärkeistä merenkulun toiminnoista. Maa on merkittävä toimija meriliikenteessä, ja satamat ovat tärkeitä kansainvälisen kaupan portteja. Ruotsi on myös johtava merenkulun teknologioissa, mukaan lukien ympäristöystävällisten ja energiatehokkaiden alusten kehittämiseen keskittyvä laivanrakennus. Tähän laivanrakennusosaamiseen kuuluu ympäristöystävällisempien kalastusalusten ja vähäpäästöisten rahtilaivojen suunnittelu.
Lisäksi Ruotsi osallistuu aktiivisesti merentutkimukseen keskittyen Itämeren meriekosysteemien, biologisen monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen tutkimukseen. Tämä tutkimus auttaa ymmärtämään paremmin ympäristökysymyksiä ja meren luonnonvarojen säilyttämistä.
Ympäristönsuojelun osalta Ruotsi toteuttaa tiukkoja toimenpiteitä Itämeren saastumisen vähentämiseksi, meren luonnonvarojen kestävyyden edistämiseksi ja rannikkoekosysteemien säilyttämiseksi, mikä osoittaa sitoutumisensa meren suojeluun.

Suomi menestyy laivanrakennuksessa, ja siellä on telakoita, kuten Meyer Turku, jotka rakentavat risteilyaluksia tunnetuille yrityksille. Nämä risteilyalukset ovat tunnettuja laadustaan ​​ja innovatiivisesta suunnittelustaan. Lisäksi Suomi erottuu kalastuksesta hyödyntämällä Itämeren meren luonnonvaroja tarjotakseen laadukkaita kala- ja äyriäistuotteita kansainvälisille markkinoille.
Meriympäristön suojelun osalta Suomi ottaa merkittäviä toimia Itämeren saastumisen vähentämiseksi, veden laadun parantamiseksi ja meriekosysteemien säilyttämiseksi. Nämä toimet auttavat ylläpitämään alueen ekologista tasapainoa.
Suomi tarjoaa myös runsaasti mahdollisuuksia virkistys- ja vesiaktiviteetteihin tuhansien järvien ja kauniin rantaviivansa ansiosta, jotka houkuttelevat ulkoilun harrastajia ja merellisiä seikkailuja etsiviä turisteja.

Venäjä on merkittävä öljyn ja kaasun offshore-tuottaja, jonka tuotantolaitokset sijaitsevat Itämerellä. Lisäksi Venäjällä on telakoita, jotka rakentavat laivoja, mukaan lukien sotilasaluksia.
Venäjällä tehdään myös tutkimusta ja tutkimusta muiden Itämeren meren luonnonvarojen, kuten mineraalien ja rakennusmateriaalien, tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi.
Merenkulun koulutuksessa Venäjä tunnetaan merenkulkualan koulutuslaitoksistaan, jotka tuottavat päteviä merimiehiä, insinöörejä ja asiantuntijoita merenkulkualalle.
Venäjän sotilastoimintaan Itämerellä kuuluvat laivastoharjoitukset, ilmapartiot, valvontaoperaatiot ja sota-alusten sijoitukset. Näitä toimia pidetään usein vallan osoituksena, ja joskus niitä kritisoidaan niiden läheisyydestä Baltian ja muiden Naton jäsenmaiden aluevesille.

Viro erottuu meriteknologioistaan, erityisesti navigointijärjestelmistä ja merenkulun valvonnasta. Maalla on suuri satama Tallinnassa, joka helpottaa kauppaa ja tavarankuljetusta. Merimatkailu kasvaa myös Viron rannikolla tarjoten risteilyjä ja vesiaktiviteetteja.
Meriympäristötutkimuksen ja -seurannan osalta Viro tekee tutkimuksia veden laadusta, meriekosysteemeista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista Itämerellä.
Viron rannat ja saaret tarjoavat monia mahdollisuuksia rannikon vapaa-ajan aktiviteetteihin, kuten uimiseen, purjehdukseen, virkistyskalastukseen ja lintujen tarkkailuun, houkutellen luonnonystäville ja meriseikkailun etsijöitä.

Latvia hyötyy pääsatamasta Riikasta, jolla on keskeinen rooli alueellisessa kaupassa helpottamalla tavaroiden tuontia ja vientiä. Maassa on myös vahva kalastus- ja äyriäisteollisuus, joka tukee paikallista taloutta ja mahdollistaa viennin muihin maihin.
Mitä tulee merenkulkukoulutukseen, Latvia tarjoaa merenkulkualan koulutus- ja koulutusohjelmia tuottaakseen päteviä asiantuntijoita merenkulun, meriturvallisuuden ja meren luonnonvarojen hallinnan aloilla.
Latvia on myös mukana ekosysteemien suojeluhankkeissa ja luo suojelualueita ja kansallispuistoja Itämeren merellisen kasviston ja eläimistön suojelemiseksi.

Liettua luottaa Klaipedan satamaan, joka on tärkeä pääsypiste Itämeren markkinoille, mikä helpottaa kansainvälistä kauppaa ja tavarakuljetuksia. Maa siirtyy myös offshore-tuulienergiaan ja rakentaa tuulipuistoja energiatarpeidensa tyydyttämiseksi ja lisätulojen saamiseksi.
​Klaipedan sataman ja offshore-tuulivoiman lisäksi Liettua toimii aktiivisesti laivanrakennusalalla, ja sillä on telakat, jotka rakentavat ja korjaavat erikokoisia veneitä ja laivoja.
Liettua tarjoaa merenkulun koulutusohjelmia tulevien merimiesten ja merenkulkualan ammattilaisten kouluttamiseksi. Lisäksi maa osallistuu hankkeisiin, joiden tavoitteena on meren kasviston ja eläimistön säilyttäminen, rannikon elinympäristöjen ennallistaminen ja meren luonnonvarojen kestävyyden edistäminen.

Puolalla on tärkeä rooli meriliikenteessä strategisten satamiensa, kuten Gdanskin, Gdynian ja Szczecinin, ansiosta. Nämä satamat toimivat tärkeimpinä kansainvälisen kaupan solmukohtina ja helpottavat tavaroiden tuontia ja vientiä. Samaan aikaan Puolan Itämeren rannikko on suosittu matkailukohde, ja kukoistavat merenrantakohteet edistävät rannikkomatkailua.
Näiden toimintojen lisäksi Puolassa kehitetään myös vesiviljelyä Itämerellä, kasvatetaan kaloja ja äyriäisiä, kuten simpukoita ja ostereita. Tämä käytäntö tukee alueen kala- ja äyriäistarjontaa.
Puola esittelee meriperintöään säilyttämällä vanhoja laivoja, majakoita ja historiallisia kohteita rannikolla, tarjoten historian ja merenkulun perinnön ystäville rikastuttavan kokemuksen.